– Negatiivisia asioita en osaa nimetä, koska kukaan ei tule vuodattamaan. Enemmän palaute on tyyliin, ”muistako silloin vuonna 1971 siellä keikalla”. Ihmiset peilaavat oman elämänsä tapahtumia ja vaiheita ja liittävät niitä minuun, Harri Saksala kertoo vaalipäiväkirjalle keikalla Pikku-Huopalahdessa. Hara tunnistetaan. Ihmiset tulevat juttelemaan, myös helsinkiläisyydestä identiteettinä.Lauantaina 17.3. iltapäivällä tavoitan opettaja, lakimies, muusikko Harri Saksalan keikalla Yrjänä Sauroksen kanssa Pikku-Huopalahden paikallisessa ravintolassa. Eka setti on takana ja keikka jatkuu vielä illalla. Mitä miehet esittävät?
– Normaalia iskelmiä ja laulelmia jazzmaiseen tapaan ennen kuin ravintolan normaali lauantai-illan ohjelmisto alkaa.
– Keikka ei liity mitenkään vaaliin, ei vihjettäkään. Olemme tehneet tätä paljon kahdestaan, Hara kertoo.
Tavastia täynnä muistokonsertissa
Kaksi viikkoa sitten 5.3. Harri Saksala oli Topmostin kanssa suurten ikäluokkien muusikkotovereiden kanssa K.W. Blomqvistin muistokeikalla Tavastialla. – Tupa oli ihan täynnä. Tavastian Juhani Merimaakin ihmetteli. Meidän ikäpolven muusikot saivat syyn kokoontua yhteen. meillä oli vanhoja kokoonpanoja ja illan aikana syntyi jamijuttuja. Olimme harsoneet keikan Holle Holopaisen ja Eero Luparin kanssa.
– Vaalinalusaikaan siunautui paljon erilaista keikkaa. Olen ollut pääkaupunkiseudulla työkeikoilla eli tehnyt omaan vanhaa ammattia ja näkynyt sitä kautta.
Vaalitöissä vai keikalla
– Soitin viime sunnuntaina nuorten muusikoiden kanssa bluesia ravintola Libertessä (Vapaus) Kalliossa. Siellä kaveri tuli kysymään, onko tämä vaalityötä. keikka oli buukattu jo paljon aiemmin.
– Kyllä muusikko- ja kulttuuriporukka on huomannut, että olen ehdokkaana. Muusikkojen liiton lehti teki ison jutun musta.
Harri on ollut viimeisillä tämän viikon aikana vaaliautolla Itäkeskuksessa ja muissa idän suurissa paikoissa. Hän piti viikon vaalivapaata Humakin kulttuurituottajakoulutuksen opettajan leipätyöstä.
Käpylän alueella omaa työtä
– Olen seisoskellut kaupan edessä Käpylässä ja jakanut omaa brosyyria, missä ihmisiä virtaa. Esitettä on myös jaettu alueella.
Esitettä otettiin 10 000 painos. Se fokusoitiin kulttuuriflyieriksi. Rahallinen satsaus on nyt pienempi kuin 1999 ja 2003. Ilmaisjakelulehtiin ei menty nyt mukaan. Metro oli Haran pääväylä aiemmin. Hän ajattelee tulevansa esille Helsingin demareiden yhteisilmoittelun kautta.
Haran oma kulttuuriskaba
Hesarissa oli ennen ennakkoäänestyksen alkua ja uudelleen tänään 17.3. kiva ja poikkeava ”Kultuuriskaba”, jossa on mukana myös Stadin Slangi – puuhamiehen tietämystä. Päiväkirjanpitäjä tiesi neljä vastausta oikein kuudesta kysymyksestä. Kolmas kysymys on hankalin. kakkonen olisi pitänyt tietää, mutta unohdin lehdestä lukemani vastaushetkellä.
Jos et ole nähnyt, testaapa kulttuuritietämyksesi seuraavilla kysymyksillä:
1. Kuka amerikansuomalainen levytti 20-luvulla kappaleen ”Vapauden kaiho”?
2. Kuka näyttelee Jack Sparrown isää seuraavassa Pirates of Caribbean – elokuvassa?
3. Mistä kaupungista The Flaming Sideburns – yhtyeen vokalisti Eduardo Martinez on kotoisin?
4. Kuka on Suomijazzin Paroni?
5. Mitä tarkoittaa slangisana jorata?
6. Mistä kaupungista Harri Saksala on kotoisin?
(Oikeat vastaukset: 1. Hiski Salomaa, 2. Keith Richards, 3. Buenos Aires, 4. Seppo Paakkunainen, 5. Tanssia ja 6. Helsinki)
Kukaan ei säkätä
– Kuusi paikka tulee. Henkilökohtaisesti olen saanut vain myönteistä palautetta. Kukaan ei ole tullut kaupan edessä tai vaaliautolla säkättämään. Toisaalta stadin kundia tuskin paljon syyllistetään neljän vuoden politiikasta, jos jollain on vahvoja mielipiteitä eri suuntaan, hän miettii katulaulajan rooliaan.
– Tämä vaalikampanja-aika on liian pitkä. Kolme naamaa näkyy television joka kanavilla harva se ilta. Viikolla autolla tuntui jo siltä, että ihmiset vähän väsähtävät tähän kaikkeen mediahuomioon ja julkisuuteen.
Harri oli ehdokkaana 1999 ja 2003. Mikä ero on tunnelmassa?
”Muistatko vuonna 1971…”?
– Ensimmäisellä kerralla oma innostus oli suurin, koska oli uusi asia ja enemmän pelissä. Kokemuksen mukana osaan jo keskittää vaaliteemoja. Fokusoin kulttuuriin, en tehnyt vaaliteemaluetteloa. Eli olen kaventanut aiheita.
– Negatiivisia asioita en osaa nimetä, koska kukaan ei tule vuodattamaan. Enemmän palaute on tyyliin, ”muistako silloin vuonna 1971 siellä kaikella” tai ”vuonna 1966 keikalla”. Ihmiset peilaavat oman elämänsä tapahtumia ja vaiheita ja liittävät niitä minuun.
Hara tunnistetaan. Ihmiset tulevat juttelemaan, myös helsinkiläisyydestä identiteettinä.
Taitelijaeläkkeiden alimitoitus
ja apurahaelämän epävarmuus
Kulttuuriasiat ovat kyllä olleet Haran mielestä hyvin esillä lehdissä. Hesarissa on ollut kahtena päivänä todella isoja kirjoituksia kulttuuriaiheista.
– Viimeisen kahden viikon aikana ihan samat aiheet kuin mulla ovat olleet tapetilla, Hara innostuu ja luettelee:
– Valtion taitelijaeläkkeiden alimitoitus on suuri ongelma, koska paljon jää suuriin ikäluokkiin kuuluvia taitelijoita juuri näinä vuosina eläkkeelle.
– Väliinputoajat eli apurahojen jäljiltä taitelijat, jotka verotoimisto nimeää yrittäjiksi.
Kulttuuri sivussa ehdokkaiden vaaliteemoista
– Kulttuuriteemoja ei muilla juuri ole olut esillä eikä niistä ole sitten keskusteltu. Taiteilijat kuhisevat itse kovasti näistä kahdesta aiheesta. Viimeksi tänään Elviksen puheenjohtaja Martti Heikkilä kirjoitti taitelijoiden tuloista, eli muusikoiden Teosto-maksuasiasta.
– Mulla on sama teema muusikkokentälle ja heidän lehdessä.
Kulttuuripaneeli uupui
Toisin kuin vaaleissa 1999 ja 2003 kulttuurijärjestöt eivät nyt järjestäneet yhtään kulttuuripaneelia. Päiväkirjanpitäjä oli itse suunnittelemassa Kiilan paneelia 1999 ja avittamassa Attacin paneelia teatteri Pasilassa brittinäytelmän jälkeen.
– Nyt ei ollut samanlaisia paneeleja. Vahinko.
– Omat jamit jäivät tekemättä, koska yhteisiä keikkoja tuli niin paljon kolme viikkoa ennen vaalia. Tuntui paremmalta vain käydä itse omilla keikoilla ja antaa työn näkyä. Ilman puheita.
Risto Kolanen
