25 January, 2007

Mirka Oksa vannoi pyhän vaalivalan

Torstai-iltana 25.1. Castreninkadun ilmava ja viihtyisä vaalitoimisto täyttyi hyvin eri-ikäisistä ihmisistä. Mirka Oksan vaalityöryhmä piti avoimen kokouksen, haastoi muita vaalivalaa, kertoi vaalisanoman pihvistä ja käytännön vaalityömahdollisuuksista. Mirva Haltia organisoi vaalityötä, yhteisten lasten isä Petteri teki nappikoneella Mirkan vaalinappeja hyvin ammattitaitoisen näköisenä. Paikalla oli miehiä melkein enemmän kuin naisia.

Mirka on koillisen Helsingin nimikkoehdokas, mutta mukana oli tukijoita paljon muualtakin. Helsingin sosiaali- ja terveystyöntekijäin sos.dem. yhdistyksen puheenjohtaja Tuija Jurmu kutsui ehdokkaan omaan tilaisuuteen. Nuori kahden lapsen äiti, lähihoitaja ja sosionomi, on toisen kerran eduskuntavaaliehdokas. Hän yllätti komealla nousulla v. 2003 tuhannen äänen kieppeille erittäin ponnekkaalla vaalityöllä.

Vaalilupaukset ovat myös lupauksia

Kansanedustajaehdokas Mirka Oksa julisti salaisen vaalihaasteen muille eduskuntavaaliehdokkaille.
– Vaalihaasteen on tarkoitus toimia muistutuksena siitä, että vaalilupaukset ovat lupauksia siinä missä muutkin lupaukset ja ne on tarkoitettu pidettäviksi. Haastan vaalivalaa vannomaan kanssani SDP:n ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiristä Maria Guzenina-Richardsonin ja Helsingin vaalipiiristä Rakel Hiltusen, joka vastasi haasteeseen, kuten Mariakin lupaa tehdä.

Minä, Mirka Oksa, lupaan
...toimia vanhempainrahakauden pidentämiseksi kohtuullisen mittaiseksi
...etsiä uusia tapoja tehdä sosiaalityötä ja lisätä yhteisöllisyyttä: esimerkiksi jokaiseen yli 150 000 asukaan kuntaan tulisi palkata yhteisökoordinaattoreita
...ajaa sitä, että yli 75-vuotiaiden osalta kotipalvelusta tehdään subjektiivinen oikeus arvokkaan vanhuuden turvaamiseksi
...tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa, havainnoida epäkohtia ja etsiä niihin ratkaisuja.
– Lupaan myös suhtautua erilaisiin ihmisiin ja mielipiteisiin kunnioittavasti kuunnellen ja erilaisia näkökulmia pohdiskellen. Usein asioissa ei ole oikeaa tai väärää ratkaisua, vaan on löydettävä sopivin, ajanmukaisin ja inhimillisin ratkaisu. Uskon, että avoin, arvostava vuorovaikutus ja useat keskustelut auttavat löytämään parhaan ratkaisun ihmisen arjen kannalta.

Mirkan vaalivala löytyy myös sivuilta http://www2.blogger.com/www.vaalivala.net , joka on luotu varta vasten hyvään vaali-ideaan, jolla äänestäjä saa tavallaan ”kuluttajansuojan” ehdokkaan lupauksiin.

Nuori, elämässä vastuullinen

– Mirka on nuori ja rohkea, mutta samalla hän perheenäitinä ymmärtää vastuun elämässä ja oman ammattinsa puolesta. Hän on sosiaalinen ehdokas, joka uskaltaa vaatia sekä nuorten että vanhojen ihmisten puolesta, kertoo liikepalvelulautakunnassa toveriinsa tutustunut yrittäjä Kaisa Koskinen.

Siltamäki-Suutarilan sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Portaanpää on muutaman viime vuoden aikana havainnut alueella aktiivisen Mirkan nuoreksi hyväksi ihmiseksi hoitamaan yhteisiä asioita. – Me olemme innolla mukana koko yhdistyksen voimin. Yhteistyötä löytyy koko koillisen alueelta, erityisesti Puistolan ja Tapanilan aktiivien kanssa.

”Ihminen tulee aina ensin”, on Mirka Oksan vaalitunnus. – Vaaliteemat ovat hyviä. Nuori ehdokas puolustaa ihmistä ”vauvasta vaariin”, Portaanpää kiittää.

– Vaalityötä tehdään tosissaan. Mirkalla on kuukauden päästä isot tilaisuudet Helsingin ehdokasmieskärjen kanssa, Eero Heinäluoman kera 28.2. Suutarilassa ja mm. Erkki Tuomiojan kanssa 1.3. Tapanilassa, Koskinen kertoo tyytyväisenä.

Matalan kynnyksen sosiaalipalveluihin

Mirka huomioi kohteliaasti jokaisen sisään tulijan ja ulos lähtevän. Päiväkirjanpitäjä tarttuu ehdokasta hihasta kiinni lupauksesta ”jokaiseen yli 150 000 asukaan kuntaan tulisi palkata yhteisökoordinaattoreita”. Mitä he tekevät?

– Hän olisi sosiaalipuolen työntekijä, joka rakentaa konkreettisesti siltoja eri ikäluokkien välillä lähiöissä ja muutenkin. Nykyaikaiset sosionomi-tutkinnot ovat sellaisia, että ne suorittaneet voisivat tehdä kaupunkiyhteisöllisyyttä lisäävää työtä. Kunhan vain käytettäisiin tämä hyvä työntekijävoimavara.

– Helsingissä on leikki- ja asukaspuistot, jotka ovat matalan kynnyksen sosiaalipalvelua. Niissä on helppo verkostoitua ja tehdä hyvinvointityötä konkreettisesti. Henkilökunta on palkattu ohjaajiksi lapsityön tekijöiksi. Olen itse työskennellyt asukaspuistossa, tunnen sen ja tiedän ikärakenteen muutoshaasteen arjen palveluille. Ideani on laajentaa tätä kenttää eri-ikäisten ihmisten ”olohuoneiksi”, Mirka selvittää innostuneena vaaliajatustaan, joka kaiketi vaatii myös kaupungin omia toimia.

Elämänläheinen ehdokas koillisessa

– Asun koillisessa Helsingissä, jossa olen käynyt koulut, valmentanut Puistolan urheilijoissa ja hakenut Tapanilan erällä yhden salibandyn SM-hopeaa. Mut tunnetaan parhaiten koillisessa. En ole silti pelkkä nurkkapatriootti. Olen asunut Maunulassa, Patolassa ja Pasilassa. Tunnen koko kaupungin omakseni.

Mirkan tavoite on mennä läpi. Työtä tehdään hartiapankilla. – Surullista on se, että paljon rahaa ei ole avuksi. Innostunut porukka korvaa, lähes 100 ihmistä on tukilistalla.

Mirka Oksa ei ole yhden ikäluokan ehdokas. Demarilistan kiitettävän runsaslukuisesta nuorten ehdokkaiden joukosta hän erottuu käytännönläheisyydellään. – Haaveenani on maailma, Suomi ja Helsinki, jossa elämisen ilmapiiri on harmoninen, välittävä ja hyvinvointi jakautuu mahdollisimman tasaisesti. Politiikka on minulle väylä auttaa useita ihmisiä samanaikaisesti ja lisätä hyvinvointia. Kun oman alani töissä voin auttaa muutamia ihmisiä, politiikan keinoin voin vaikuttaa suurempiin linjoihin ja siten auttaa useampia ihmisiä, Mirka näkee ja haastaa muut ehdokkaat vannomaan oman valan.

Risto Kolanen

19 January, 2007

Anna Mäenpää avasi näyttävästi

Sähköposti toi mediakutsun keskiviikoksi 17.1. ravintola Lasipalatsiin, yläkerran Palmu-huoneeseen. Paikan päällä selvisi nopeasti, että kyse oli nuoren, Helsingin demareiden jäsenäänestyksessä komean nousun 10. sijalle tehneen Anna Mäenpään maksuseminaari.

Paikalla oli hyvin toimittajia, Sanomien Vartti-lehdestä Talouselämään. Istuin Mikko Mäenpään, vanhan OSY-sukupolvitoverini pöytään, jossa oli muutakin sukua. Joten tunsin itseni ihan sedäksi tyttären vaaliseminaarissa. Oman yhdistyksen, Haagan ty:n ja Munkinseudun demareiden vaikuttajia bongasin joukosta.

Houkuttimeksi oli saatu Sampo Oy:n konsernijohtaja Björn Wahlroos ja Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne. Aiheena oli muodikkaasti ”Suomen malli kilpailun haitta vai etu?”. Annan taustajoukoissa näyttää olevan paljon nuorten demaripohdiskelijoiden ”Suomi-ilmiö” –kirjan (TSL 2005) tekijöitä.

Kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin liitto

Ehdokkaan ydinajatus on, että hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa hyvät lähtökohdat suomalaiselle menestykselle globaalissa kilpailussa. – Yhteiskuntaa tulee toki uudistaa. Tasapaino kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin välillä on löydettävä tulevaisuudessakin!

Ongelmiakin on. – Länsimaissa talouden rakennemuutos heiluttelee paikoin pahasti työmarkkinoita. Viimeisin esimerkki tästä on Perlos.

Anna Mäenpää kysyy, mitä merkitsevät tuottavuuden ja tuloksellisuuden kannalta irtisanomisten ja turvattomuuden lisääntyminen työelämässä.? Vaikka Suomessa toimivien yritysten kannattavuus on hyvällä tasolla, silti tuotannolliset investoinnit suuntautuvat lähinnä Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan.

Osaamistaso vahvemmaksi

Passiivinen tuudittautuminen nykytilaan on väärin. – Suomessa on jatkossa pystyttävä entistä paremmin vahvistamaan osaamistasoa. Tämä vaatii muutoksia niin korkeakouluverkossamme kuin elinikäisen oppimisen puolellakin.

Kysyin ehdokkaan mielipidettä Wahlroosin heittoon korkeakoulujen lukukausimaksuista. Anna Mäenpää vastasi kannattavansa suomalaisen koulujärjestelmän tasa-arvoista peruslinjaa, joka mahdollistaa sen laajuuden kansan keskuudessa. Hän ei kannata lukukausimaksuja korkeakouluihin suomalaisille tai Euroopan alueelta meille tuleville opiskelijoille.

Sen sijaan maksujen ilmaisuuden hän jättää auki, keskusteltavaksi Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Ajatuksen eettinen perustelu jäi minulle vähän epäselväksi. Tästähän keskustelimme myös SDP:n Jyväskylän puoluekokouksessa 2005, jossa istuimme Annan kanssa yhden päivän vierekkäin. Aysu Shakir taisi tehdä aloitteenkin asiassa Helsingin ryhmän tuella.

Ankkalammikko ei tuota 18 tohtoria vuodessa

Björn Wahlroos piti vauhdikkaan virityspuheen moneen ajankohtaiseen asiaan, työmarkkinoiden jäykkyyteen, kannustinongelmiin, suomalaiseen ”turvallisuusfokusointiin”. 1980-luvun kasinohuumasta kuivin jaloin selviytynyt pankkiiri on hyväpuheinen porvari, joka uskaltaa haukkua yhtä hyvin patruunat kuin ay-liikkeenkin. Meillä kaikilla oli niin hauskaa. Onneksi tämä ei ollut yleisötilaisuus, jossa Nalle olisi varastanut shown.

Wahlroos muisteli, kuinka hänen professoriaikanaan Hankenilla valmistui vain yksi kauppatieteen tohtori vuodessa. Nyt niitä tulee yliopistojen määrään keskittyvän tuloskilpailun takia 18 vuodessa. – Uskokaa minua. Suomenruotsalainen ankkalammikko ei voi tuottaa 18 kauppatieteen tohtoria vuodessa…

Erilainen nuori ehdokas

Harvalla 24-vuotiaalla ehdokkaalla on niin isot, ”aikuiset” vaaliteemat kuin Anna Mäenpäällä. Hän ei puhu päivähoitoryhmien koosta, hedelmöitymishoidosta tai siviilipalvelun pituudesta.

Anna on hyvin kansainvälinen, arvoliberaali ja vahvaa talouden pohjaan hyvinvointipalveluille puolustava sosialidemokraattinen ehdokas. Eurooppalainen nuori, jolle mukanaolo kaikissa demokraattisissa instituutioissa on itsestäänselvyys. Hyvä vaihtoehto äänestäjälle.

Vaalikentillä kansan parissa jokaisella ehdokkaalla pitää silti olla vastauksia kaikkiin ihmisiä askarruttaviin ongelmiin. Tai ainakin kykyä aistia, mistä suunasta vastauksia pitää etsiä.

Risto Kolanen