– Kampanjani on samanlainen kuin ennenkin. En aio muuttua vaalien alla toiseksi ihmiseksi kuin olen tähän saakka ollut. Haluan kiertää kansalaisten keskuudessa, puhun ihmisten kanssa ja jalkaudun. Olen tehnyt tätä myös vaalien välillä. Politiikassa jutun juoni on se, että yhdessä teemme asioita. Politiikka ei ole yksilölaji, sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen sanoo vaalikampanjansa avauksessa torstaina 15.2. Castreninkadun vaalitoimistolla.
Ystävä Maija Savolainen on tuonut mietelauseen, jonka Tuula lukee yleisölle:
– Suuri kivi nauraa neljää kättä päin kasvoja eikä hievahda,
silti kun me ponnistelemme kaikin voimin yhdessä,
jokin kiveäkin raskaampi liikahtaa.
Tämä on, yllätys, yllätys, Tommy Tabermannin mietelause, vuodelta 1980.
Saavutuksia ja haasteita
Suomen taloudellinen tilanne on hyvä ja työttömyys vähentynyt. Tällä vaalikaudella on satsattu palveluihin, erityisesti terveydenhoitoon ja lapsiperheisiin. – On luotu iltapäivähoitojärjestelmä ja hoitojonot ovat lyhentyneet. Myös etuja on kohennettu kohdentamalla täsmätoimia sinne, missä ongelmat ovat olleet suurimpia. tekemistä vielä riittää, Haatainen arvioi.
– Kaikilla ei mene hyvin eikä siltä saa ummistaa silmiä. Erityistä huomiota on pantava yksinhuoltajien ja pitkäaikaistyöttömien tukemiseen. Tuloerojen kasvu ja yhteiskunnan kahtia jakautuminen on saatava pysähtymään.
Haaataisen vaaleista toiseen jatkuva päälause kuuluu: – Suomella on varaa pitää huolta ihmisistä ja ympäristöstä. Politiikka ja päätökset ovat tahdon asia.
Vanhustenhoidosta kouluterveydenhoitoon
Ensi vaalikauden suurimmat haasteet ovat vanhusten hoidon kuntoon saattaminen ja saada terveyskeskukset toimimaan. Kouluterveydenhoitoa on kehitettävä.
Tulopoliittisen kokonaisratkaisun osana veronalennukset ovat mahdollisia, mutta ne pitää kohdistaa pieni- ja keskituloisiin ihmisiin. Kirkkaana on pidettävä mielessä, että nyt pitää vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja viedä asioita eteenpäin, että kaikki kansalaiset selviytyvät arjessa.
Helsinki on suurkaupunki suomalaisessa mittakaavassa. Täällä ovat myös erilaiset ongelmat kuin monessa pienemmässä paikassa. – Siitä syystä on tärkeää, että Helsingin ongelmat tunnistetaan ja kyetään ennalta ehkäisemään, niin terveydenhoidon kuin sosiaalipuolen ongelmiin.
Ministeri haastattelee ex-piispaa
Ihmisarvosta, oikeudenmukaisuudesta ja turvallisuudesta on keskustelemassa myös Helsingin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyön johtaja Ilkka Kantola, joka on ehdolla Varsinais-Suomessa. Kantolalla on kovasti vientiä muualle, sillä hän lähtee alkupuheiden jälkeen Grand Casinolle MTV3:n iltaan.
Syrjäytymisen uhkia pitää purkaa. Lasten asemaa pitää vahvistaa. Näimme sellaisenkin ihmeen, että ministeri haastatteli ex-piispaan omassa avauksessaan…
Lastensuojeluluvut ovat hälyttävästi nousseet, perheiden kyky selvitä arjesta ovat heikentyneet. Lapsiperheiden tarvitsemat kotipalvelut on karsittu pois kunnissa. Kodinhoitaja voisi auttaa äitiä arjessa, Haatainen miettii. – Jos huostaanottoja halutaan vähentää, ennalta ehkäiseminen on tärkeää. Kotiin on saatava palveluja, jotta vastuu ei kaadu yksinhuoltajalle tai päihdeongelmalliselle vanhemmalle, Kantola lisää.
Palvelutaloon pääsy kukkarosta kiinni
– Meillä on upeita paikkoja. Vanhusten palvelutaloihin pääsy on valitettavasti kukkarosta kiinni, koska vuokrat ja palvelumaksut ovat niin suuret, että pienituloisella ei ole niihin varaa. Helsingin kaupungin palvelutaloihin on yhdeksän kuukauden jono. Julkista satsausta tarvitaan todella.
– SDP:n vaalilinjauksessa vanhuspalveluihin panostaminen on ihan keskeistä. Se tarkoittaa valtion rahoituksen vahvistamista kuntiin päin ja pitää huolehtia, että kunnat todella käyttävät rahat alueelle.
Oppitakuuta, nuoruuden jakamista
Pentti Puoskari esittää VM:n tilaamassa selvityksessä ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen lähentämistä, jopa vanhaa nuorisokoulun ideaa takaisin. Kysyn kaksi vuotta opetusministerinä toimineen Haataisen mielipidettä.
– On tärkeää, että peruskoulunsa päättävä nuori pääsee jatko-opintoihin, ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Minulla on kotona yksi nuori, joka on huolissaan kavereidensa jatkosta, jotta nuoruuden voi jakaa yhdessä. Nostin itse oppivelvollisuuskysymyksen esille, pitää olla takuu opiskelupaikasta täysi-ikäisyyteen asti.
– Peruskoulu on yhtenäiskoulu. Sen jälkeinen henkinen jako pitää poistaa, mutta eri koulumuodot voidaan lähentää myös joustavammalla ainevalinnalla. Samaa sapluunaa toinen aste ei voi olla, Tuula linjaa.
Sarita Maja 20 vuotta matkassa
STTK:n uudeksi pääsihteeriksi juuri valittu valtiosihteeri Leila Kostiainen, RAY:n toimitusjohtaja, ex-ministeri Sinikka Mönkäre, tohtori Kaisa Kauppinen, kouluveteraani Keijo Voudinmäki ja kirjailija Jorma Ojaharju istuvat starttijoukossa.
Poimin joukosta HYKS:n palveluksessa työskennelleen Vuosaaren demariaktiivi Sarita Majan, johon tutustuin Vappu Taipaleen esivaalikampanjassa keväällä 1993.
Onko Tuula muuttunut matkan varrella, kysyn Saritalta.
– Ei ole muuttunut. Luin hänen tuoreen kirjansa ”Arjen kuningattaret”, joka kertoo hyvin paljon arkielämän kokemuksista ilman suurta poliittista tendenssiä.
– Hän on pärjännyt mainiosti omalla alueellaan, sosiaali- ja terveysministerinä. Olen ollut Tuulan kanssa yhtä aikaa jo naisliitossa v. 1989 lähtien. Sosialidemokraattinen tasa-arvoajatteluni vastaa pitkälle hänen ajatteluaan. Olen ollut mukana ryhmässä lähes 20 vuotta
Vaalityö jalkautuu lähiöihin ja verkkoon
Tuula Haatainen kiertää Helsingin lähiöitä, ostareita ja toreja. Metroihin ja busseihin tulee mainoksia. – Jos jaksatte olla tukenanne neljä seuraavaa viikkoa, minä lupaan olla tukenanne neljä seuraavaa vuotta entistä paremman Suomen ja maailman puolesta, hän vetoa.
Haatainen jalkautuu myös verkkoon. Hänen kotisivuillaan on ajantasaista tietoa ja kuvia vaalitilaisuuksista. Uutuutena on ”Tuulan Tarinakirja”, jonka sivuille ihmiset voivat kertoa tarinansa. Tarinoiden pohjalta kirjan sivuilla voi käydä keskustelua. Tuula osallistuu myös keskusteluun kommentoimalla tarinoita.
Tuulan Tarinakirja on verkossa kaikkien luettavissa. Se on jatkoa jalkautumiselle, jota Haatainen on tehnyt ahkerasti – ei pelkästään vaalien alla. Kansalaistapaamisissa ihmiset tulevat juttelemaan ja kertovat huolistaan. – Elävä elämä on usein toista, mitä tilastot ja viralliset asiakirjat kertovat, hän muistuttaa.
– Pidän tärkeänä, että päättäjät saavat kansalaispalautetta. Vain siten voidaan tehdä päätöksiä tehdä niin, että ne tyydyttävät arkipäivän tarpeita.
Risto Kolanen
1 comment:
Post a Comment