Tarja Kantola on hyvin rauhallinen ja harkitseva ihminen, mutta päättyneellä viikolla vaaliehdokasta vietiin Helsingin Kotien Puolesta ry:n iltapäiväkerhosta ”Mutta kuinka käy Kantoloilta rock and roll?” -bileisiin ravintolalaiva Wäiskiin.
Tarja Kantolan vaalityö käynnistyi siis iloisissa merkeissä. Mukana menossa olivat myös appivaari Raimo Kantola. Anna-Maria Kantola toi työttömien terveisiä.
Vaalipäiväkirjan pitäjä kuuluu kyllä, kuten Tarjakin, Hurriganesin ”Get on”-sukupolveen, mutta hän päätti kirjata muistiinpanot ylös ystävänpäivänä 14.2. PAMin viihtyisässä Tietorannassa, josta on hyvä näköala työväenliikkeen kansallismaisemaan.
Heti sisääntulon hetkellä Helen Katajisto ojensi käteen kauniin ystävänpäiväkortin, lauloimme yhdessä Ystävän laulun ja lopuksi oli mukavat arpajaiset. Kysäisin monessa puuhakkaalta Heleniltä, mitä Helsingin Kotien Puolesta oikein tekee.
– Meidän osasto on lähinnä vanhusten virkistystä, järjestämme esimerkiksi tuettuja lomia ja miellä on askartelutilakin. Toimimme nimen mukaisesti koko Helsingissä, mutta lisäksemme itsenäisiä osastoja on vielä Vallilassa, Tapanilassa ja Pohjois-Haagassa. meidän on vanhin, syntynyt v. 1959. Keskusliitto on nuorempi, se täyttää 35 vuotta.
Huomaan taas olevani ainoa kiintiömies paikalla, mutta se ei naisia haittaa. – On meillä muutama miesjäsen, mutta he harvemmin pääsevät paikalle. (Huttusen) Mattikin on koulussa, Helen selittää.
- ...Kun on kaukana kaikki muut
ja kun päättyvät pitkospuut
kuka rinnallas ruikuttaa,
takaisin mennä saa…
Iso-Tarja yhä kuuntelee
Laulun jälkeen demarinaisten varapuheenjohtajaksi ja kansainvälisen solidaarisuussäätiön puheenjohtajaksi esitelty Tarja pääsee vauhtiin.
Tarja Kantola on keskustellut ay-väen kanssa, asuntokysymyksistä, aamulla Kallion ala-asteen autismiopetukseen ja moneen muuhun. Ihmisillä on kiinnostusta vaalien alla.
– Ei ole yhdentekevää, mitä Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuu. Siksi kansainvälisen solidaarisuuden asiat ovat myös vaaleissa tärkeitä.
Solidaarisuussäätiö on tänä vuonna 36-vuotias, kunniapuheenjohtaja Tarja Halonen on edelleen kiinnostunut toiminnasta, ruksaa itselleen keräyskohteita ja kuulee ajoittain ”pikku-Tarjan” raportteja seuraajapuheenjohtajana. Pääkohdemaa Nicaragua on myös presidentille tärkeä maa.
Valtion ja oma vastuu
Nykyään tehdään työtä paitsi vanhoissa kehitysmaissa, myös lähialueyhteistyönä Venäjällä ja tiedotetaan asioista kotimaassa. Esimerkiksi siitä, miksi maailmassa pitää tasata kehitystä tai mikä on suomalaisten vastuu maailmasta.
Suomi on ongelmista huolimatta vaurastunut nopeasti ja noussut hyvien hallitusten ansiosta 1990-luvun lamasta.
– Jos katsomme kehitysyhteistyötilastoja, tavoite on silti vielä kaukana. Kaikki YK-maat laittaisivat omasta BKT:stä 0,7 %. Norja ja Ruotsi antavat 1 %. Suomessa osuus on 0,4 % tienoilla. Rahallinen panostus on hyvä, mutta talouden kasvun aikana, suhteellinen osuus ei ole edennyt. Paavo Lipposen lanseeraama 0,56 % kaikissa EU-maissa v. 2010 on vielä melko kaukana.
– Olen ylpeä, että SDP:n vaaliohjelmassa lukee 0,7 %:n tavoite, vaikka vuositavoitetta ei ole. keskustan ohjelmasta se puuttuu. Yhden dollarin lentolippuvero voidaan kerätä YK-rahastojen kautta kehitysmaille. Suomi on vastustanut EU:ssa, koska olemme niin etäällä ja riippuvaisia lennoista. Askel eteenpäin oli valuutansiirtoveroa ajavien maiden joukkoon liittyminen, jonka äsken saimme aikaan. Tämä kohdentuisi oikein.
Myös ihmisten oma tekeminen on yhtä tärkeää. Tarja Kantola oli itse tammikuulla Liberiassa, jossa on ollut pitkä sisällissota. Järjestöt ovat siellä hyvä kanava auttaa ihmisiä ja poistaa konfliktien syitä.
Viime vuosien oppi on kansalaisyhteiskunnan merkitys, joka internetin aikana korostuu. Tiedämme hyvin reaaliajassa tilanteesta. – Me emme ole hätäapujärjestö, joka rynnii heti paikalle. SPR ja kirkon ulkomaanapu ovat siinä parempia. me toimimme harkitusti, pitkäjänteisesti ja olemme mukana vuosikausia kansainvälisessä avustusyhteistyössä, solikkasäätiöksi kansankielellä kutsuttavan järjestön puheenjohtaja perustelee.
Nicaraguassa on oltu jo 20 vuotta. Pakkalan Jukalla on siellä perhe ja melkein koko elämä. Miksi enää olemme siellä? On opittu kieli, kulttuuri ja saatu paljon aikaa. Siksi pitkäaikainen vaikuttavuus kannattaa.
Tehtävä Sortavalassa
Trendi lähialueyhteistyöhön voi usein olla laskeva. Ihmiset ajattelevat: Venäjä on niin rikas, että sen pitää hoitaa omat asiansa. – Kun käymme Karjalassa, huomaamme ettei se ihan näin ole.
Venäjältä puuttuu kansalaisyhteiskunta, sieltä on ollut vaikea löytää yhteistyöosapuolta. Tomeria naisia kyllä on, jotka ovat pystyviä ilman järjestörikkautta. – Pitkällisen hakemisen jälkeen löytyi vanhustenhoidon ihmisiä. Autoimme aluksi yhden vanhuskodin remontissa, laitteiden hankinnassa ja muussa.
Kaupungin viranomaiset tulivat tutuiksi. Sitä kautta löytyi naisiin kohdistuvan väkivallan estäminen tärkeäksi yhteistyöalueeksi. – Suomikaan ei ole puhdas tästä ongelmasta, joten meillä on kokemusta välittää ensimmäisen turvakodin perustamisessa. Tämä uraauurtavaa työ on ollut menestystarina, jota haluamme jatkaa. Kun näkee konkreettiset tulokset, se motivoi eteenpäin.
Alkoholivalistus on myös tehtävä Karjalassa. Siinäkin Suomi voi antaa omasta kokemuksestaan. Perheitä ja nuoria voi auttaa tätä kautta.
Luomukahvia vaaliapuna
Työn tuloksilla ylläpidetään suomalaista hyvinvointia. Tarvitsemme kunnollista työtä ja kunnollisia työpaikkoja. Liian moni joutuu työskentelemään määräaikaisessa työssä. – Pätkätyöt vaikeuttavat erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaa, Tarjan esitteessä lukee.
Mitä itse voin tehdä asioiden hyväksi konkreettisesti? Vaaleissa jaetaan aina ihmisille materiaaleja, turhaakin. Esitteet maksavat.
Kansainvälinen ehdokas pistää osan vaalibudjetistaan solidaarisuusapuun.
– Olen ostanut Solidaarisuussäätiön kahvia, jonka Meiran paahtimo on pussittanut, Tarja kertoo jakaessaan iltapäiväkerholaisille pussin Boaco-luomukahvia. Reilun kaupan Nicakahvi saa näin huomiota hyvään tarkoitukseen.
– Suomalaiseen makuun se oli aluksi outo paahto, joka vaati erityistä solidaarisuutta. Nyt paahto on tehty suomalaiseen makuun.
Kahvisyöppö päiväkirjaaja ehti jo maistaa kahvia. Hyvää on. Tarjan vaalitakuu ei pettänyt.
Köyhyyden puolittaminen
– Me emme voi yhtään sen paremmin, jos unohdamme maailman köyhät. lasten köyhyys ja toivottomuus pakottaa omaan toimintaan. Maailman köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä on hyvä YK:n tavoite. Kiinan taloudellinen nousu auttaa tavoitteen saavuttamisessa, mutta Afrikka on todellinen köyhyyshaaste. Työ on paras keino pois köyhyydestä myös kehitysmaissa.
Globaalissa maailmassa työstä on tullut yhä tärkeämpi oikeus. Yhdeksänkymmentäluvun alun lama opetti meille kuinka laajasti ja syvästi työn puuttuminen vaikuttaa ihmisten väliseen tasa-arvoon.
– Menossa oleva maailmanlaajuinen työn uusjako asettaa paljon haasteita poliittiselle päätöksenteolle. Miten voimme kehittää omaa talouttamme ja tuotantorakennetta niin, että täällä on työpaikkoja. Samalla meidän on kannettava vastuutamme siitä, miten maailman köyhyyttä vähennetään. Auttamalla
kehitysmaita autamme samalla itseämme maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, Tarja Kantola kiteyttää vaalisanomaansa.
Risto Kolanen
Tarja Kantolan vaalityö käynnistyi siis iloisissa merkeissä. Mukana menossa olivat myös appivaari Raimo Kantola. Anna-Maria Kantola toi työttömien terveisiä.
Vaalipäiväkirjan pitäjä kuuluu kyllä, kuten Tarjakin, Hurriganesin ”Get on”-sukupolveen, mutta hän päätti kirjata muistiinpanot ylös ystävänpäivänä 14.2. PAMin viihtyisässä Tietorannassa, josta on hyvä näköala työväenliikkeen kansallismaisemaan.
Heti sisääntulon hetkellä Helen Katajisto ojensi käteen kauniin ystävänpäiväkortin, lauloimme yhdessä Ystävän laulun ja lopuksi oli mukavat arpajaiset. Kysäisin monessa puuhakkaalta Heleniltä, mitä Helsingin Kotien Puolesta oikein tekee.
– Meidän osasto on lähinnä vanhusten virkistystä, järjestämme esimerkiksi tuettuja lomia ja miellä on askartelutilakin. Toimimme nimen mukaisesti koko Helsingissä, mutta lisäksemme itsenäisiä osastoja on vielä Vallilassa, Tapanilassa ja Pohjois-Haagassa. meidän on vanhin, syntynyt v. 1959. Keskusliitto on nuorempi, se täyttää 35 vuotta.
Huomaan taas olevani ainoa kiintiömies paikalla, mutta se ei naisia haittaa. – On meillä muutama miesjäsen, mutta he harvemmin pääsevät paikalle. (Huttusen) Mattikin on koulussa, Helen selittää.
- ...Kun on kaukana kaikki muut
ja kun päättyvät pitkospuut
kuka rinnallas ruikuttaa,
takaisin mennä saa…
Iso-Tarja yhä kuuntelee
Laulun jälkeen demarinaisten varapuheenjohtajaksi ja kansainvälisen solidaarisuussäätiön puheenjohtajaksi esitelty Tarja pääsee vauhtiin.
Tarja Kantola on keskustellut ay-väen kanssa, asuntokysymyksistä, aamulla Kallion ala-asteen autismiopetukseen ja moneen muuhun. Ihmisillä on kiinnostusta vaalien alla.
– Ei ole yhdentekevää, mitä Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuu. Siksi kansainvälisen solidaarisuuden asiat ovat myös vaaleissa tärkeitä.
Solidaarisuussäätiö on tänä vuonna 36-vuotias, kunniapuheenjohtaja Tarja Halonen on edelleen kiinnostunut toiminnasta, ruksaa itselleen keräyskohteita ja kuulee ajoittain ”pikku-Tarjan” raportteja seuraajapuheenjohtajana. Pääkohdemaa Nicaragua on myös presidentille tärkeä maa.
Valtion ja oma vastuu
Nykyään tehdään työtä paitsi vanhoissa kehitysmaissa, myös lähialueyhteistyönä Venäjällä ja tiedotetaan asioista kotimaassa. Esimerkiksi siitä, miksi maailmassa pitää tasata kehitystä tai mikä on suomalaisten vastuu maailmasta.
Suomi on ongelmista huolimatta vaurastunut nopeasti ja noussut hyvien hallitusten ansiosta 1990-luvun lamasta.
– Jos katsomme kehitysyhteistyötilastoja, tavoite on silti vielä kaukana. Kaikki YK-maat laittaisivat omasta BKT:stä 0,7 %. Norja ja Ruotsi antavat 1 %. Suomessa osuus on 0,4 % tienoilla. Rahallinen panostus on hyvä, mutta talouden kasvun aikana, suhteellinen osuus ei ole edennyt. Paavo Lipposen lanseeraama 0,56 % kaikissa EU-maissa v. 2010 on vielä melko kaukana.
– Olen ylpeä, että SDP:n vaaliohjelmassa lukee 0,7 %:n tavoite, vaikka vuositavoitetta ei ole. keskustan ohjelmasta se puuttuu. Yhden dollarin lentolippuvero voidaan kerätä YK-rahastojen kautta kehitysmaille. Suomi on vastustanut EU:ssa, koska olemme niin etäällä ja riippuvaisia lennoista. Askel eteenpäin oli valuutansiirtoveroa ajavien maiden joukkoon liittyminen, jonka äsken saimme aikaan. Tämä kohdentuisi oikein.
Myös ihmisten oma tekeminen on yhtä tärkeää. Tarja Kantola oli itse tammikuulla Liberiassa, jossa on ollut pitkä sisällissota. Järjestöt ovat siellä hyvä kanava auttaa ihmisiä ja poistaa konfliktien syitä.
Viime vuosien oppi on kansalaisyhteiskunnan merkitys, joka internetin aikana korostuu. Tiedämme hyvin reaaliajassa tilanteesta. – Me emme ole hätäapujärjestö, joka rynnii heti paikalle. SPR ja kirkon ulkomaanapu ovat siinä parempia. me toimimme harkitusti, pitkäjänteisesti ja olemme mukana vuosikausia kansainvälisessä avustusyhteistyössä, solikkasäätiöksi kansankielellä kutsuttavan järjestön puheenjohtaja perustelee.
Nicaraguassa on oltu jo 20 vuotta. Pakkalan Jukalla on siellä perhe ja melkein koko elämä. Miksi enää olemme siellä? On opittu kieli, kulttuuri ja saatu paljon aikaa. Siksi pitkäaikainen vaikuttavuus kannattaa.
Tehtävä Sortavalassa
Trendi lähialueyhteistyöhön voi usein olla laskeva. Ihmiset ajattelevat: Venäjä on niin rikas, että sen pitää hoitaa omat asiansa. – Kun käymme Karjalassa, huomaamme ettei se ihan näin ole.
Venäjältä puuttuu kansalaisyhteiskunta, sieltä on ollut vaikea löytää yhteistyöosapuolta. Tomeria naisia kyllä on, jotka ovat pystyviä ilman järjestörikkautta. – Pitkällisen hakemisen jälkeen löytyi vanhustenhoidon ihmisiä. Autoimme aluksi yhden vanhuskodin remontissa, laitteiden hankinnassa ja muussa.
Kaupungin viranomaiset tulivat tutuiksi. Sitä kautta löytyi naisiin kohdistuvan väkivallan estäminen tärkeäksi yhteistyöalueeksi. – Suomikaan ei ole puhdas tästä ongelmasta, joten meillä on kokemusta välittää ensimmäisen turvakodin perustamisessa. Tämä uraauurtavaa työ on ollut menestystarina, jota haluamme jatkaa. Kun näkee konkreettiset tulokset, se motivoi eteenpäin.
Alkoholivalistus on myös tehtävä Karjalassa. Siinäkin Suomi voi antaa omasta kokemuksestaan. Perheitä ja nuoria voi auttaa tätä kautta.
Luomukahvia vaaliapuna
Työn tuloksilla ylläpidetään suomalaista hyvinvointia. Tarvitsemme kunnollista työtä ja kunnollisia työpaikkoja. Liian moni joutuu työskentelemään määräaikaisessa työssä. – Pätkätyöt vaikeuttavat erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaa, Tarjan esitteessä lukee.
Mitä itse voin tehdä asioiden hyväksi konkreettisesti? Vaaleissa jaetaan aina ihmisille materiaaleja, turhaakin. Esitteet maksavat.
Kansainvälinen ehdokas pistää osan vaalibudjetistaan solidaarisuusapuun.
– Olen ostanut Solidaarisuussäätiön kahvia, jonka Meiran paahtimo on pussittanut, Tarja kertoo jakaessaan iltapäiväkerholaisille pussin Boaco-luomukahvia. Reilun kaupan Nicakahvi saa näin huomiota hyvään tarkoitukseen.
– Suomalaiseen makuun se oli aluksi outo paahto, joka vaati erityistä solidaarisuutta. Nyt paahto on tehty suomalaiseen makuun.
Kahvisyöppö päiväkirjaaja ehti jo maistaa kahvia. Hyvää on. Tarjan vaalitakuu ei pettänyt.
Köyhyyden puolittaminen
– Me emme voi yhtään sen paremmin, jos unohdamme maailman köyhät. lasten köyhyys ja toivottomuus pakottaa omaan toimintaan. Maailman köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä on hyvä YK:n tavoite. Kiinan taloudellinen nousu auttaa tavoitteen saavuttamisessa, mutta Afrikka on todellinen köyhyyshaaste. Työ on paras keino pois köyhyydestä myös kehitysmaissa.
Globaalissa maailmassa työstä on tullut yhä tärkeämpi oikeus. Yhdeksänkymmentäluvun alun lama opetti meille kuinka laajasti ja syvästi työn puuttuminen vaikuttaa ihmisten väliseen tasa-arvoon.
– Menossa oleva maailmanlaajuinen työn uusjako asettaa paljon haasteita poliittiselle päätöksenteolle. Miten voimme kehittää omaa talouttamme ja tuotantorakennetta niin, että täällä on työpaikkoja. Samalla meidän on kannettava vastuutamme siitä, miten maailman köyhyyttä vähennetään. Auttamalla
kehitysmaita autamme samalla itseämme maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, Tarja Kantola kiteyttää vaalisanomaansa.
Risto Kolanen
No comments:
Post a Comment