- Ehdottomasti vahvasta kunnallisesta osaamisesta on täällä ehdokkaalle hyötyä eduskuntavaalityössä. Ei joudu pulaan asioissa. Sukupolviristiriidasta minultakin kysytään. Olen vastannut, että työväenliikkeessä ei sukupolvia haluta vastakkain, Maija Anttila kertoo vaalipäiväkirjalle tiistai-iltana.Sata kynttä valkosipuleja odottaa elokuulla taas Maijaa siirtolapuutarhassa, selviää Luontoradion haastattelussa tiistai-iltana 13.3. Lähiradion 100,3 kanavalla.
Maija kertoo ohjelman juontaja Irma Marttilalle kivan jutustelun lomassa tehoviikon loppusuorasta.
– Koko vaalityöni on perustunut katu- ja toritapahtumiin. Olen halunnut tavata ihmisiä henkilökohtaisesti. Tiistai-aamuna vähän jälkeen klo 07 olimme jo Vuosaaressa, välissä oli Munkkivuorta, Roihuvuorta, Herttoniemeä, Tilkan toria, Kampin ja tennispalatsin aukiota. Äsken tulin Tallinnan aukiosta radioon.
– Keskiviikkona on Kiasman lähellä tehyläisten tapahtuma klo 10. Sipoo-kysymyksestä puhun ruotsinkieliselle radiolle, illalla on valtuusto. Torstaina olen Vaasan aukiolla, perjantaina Kannelmäen Prisman edustalla klo 11–12. Roballa ja Ruoholahdessa jatkan kiertämistä.
Miten mielelläni…
– Sää hemmottelee, ihmiset ovat olleet hyvällä tuulella. Meidän tavoitteet on otettu hyvin vastaan, Maija kertoo Irmalle ennen kuin juontaja laittaa Muksujen ”Miten mielelläni” soimaan kuuntelijoille.
Juttutuvan tupakabinetissa ihan omien kotikulmiensa vieressä on radio-ohjelman jälkeen vaalityöryhmän viimeinen loppukartoitus alkamassa. Teimme treffit Maijan kanssa edellisenä iltana Poliittisen historian klubin jälkeen samasta paikasta. Maija pelkäsi, että vain hän ja vaalipäällikkö Pasi Ontermaa Vallilan demareiden puheenjohtajana on paikalla.
Turha huoli. Pöytänurkka alkaa täyttyä. Kun Maija hakee oman pöytänsä naisille punaviinejä, kysyn kahdelta perustukijalta, millainen ihminen, ehdokas ja poliitikko Maija Anttila oikein on?
Ei mikään nurkassa nyhrääjä
Leena Wilkman on Erton eläkkeellä oleva järjestöpäällikkö, joka tuntee Maija Anttilan jo 1970-1980-luvulta, jolloin hän itse oli vanhan Virkamiesliiton ainoa demaritoimitsija. Maija oli Tehyn ja sen edeltäjän koulutuspäällikkö. He tutustuivat omien liittojensa ryhmätoiminnan kautta.
- Maija on pitkäjännitteinen, sinnikäs, sanavalmis ja nopeaälyinen ihminen. Onneksi hän pääsi eläkkeelle tekemään yhteisiä asioita eikä vain Tehyn asioita.
- Maija ei olisi eduskunnassa nurkassa nyhrääjä, vaan toisi asioitamme esille hyvin. Hän pystyy porukassa toimimaan.
- Meidän naissuora on Tarja (presidentiksi), Ulpu (europarlamenttiin) ja Maija (eduskuntaan), Leena tiivistää tämän naisjoukon yhteisen tavoitteen vuosien takaa.
Jo Marlboro-mies tiesi saman kuin Maija
Marja-Leena Malin on Invalidiliiton sosiaalisihteerinä ja nyt jäsenlehden toimittajana työskentelevä tukija. – Maija on työteliäs, tarmokas, kunniallinen ja kunnollinen. Voiko poliitikolta enemmän odottaa? Kun on seissyt Maijan rinnalla kadulla, hyvin monet tuntevat hänet vaikuttamisen ja kunnallispolitiikan kautta.
- Uteliaisuus, älyllinen kiinnostuneisuus kaikista maailman asioista ei aina tule esille. Sen olen havainnut vahvana Maijassa. Kun olimme yhdessä New Yorkissa, hän pysähtyi havaitsemaan taloja ja liikenteen suunnittelua. Kaupunkisuunnittelun tausta tulee esille sitäkin.
Marja-Leena kiittää myös vaalimateriaalia, nostaa pöydältä käteensä esitteen: - Jo Marlboro-mies tiesi, että puna-valko-musta on tehokas yhdistelmä…
Maijan tunnettuus suurempi
Siirryn Juttutuvan etusaliin etsimään Maijaa, joka jo keskustelee vanhan miestutun kanssa. Pyydän saada lainata ehdokasta sillä lupauksella, että palautan hänet seuraan. Maija on ansainnut punaviinilasin pitkän päivän päätteeksi. Miltä tilanne näyttää?
- Olen kulkenut vaaliautoilla paljon. Kokonaisuutena vastaanotto on hyvä. Ikääntyneet ihmiset kysyvät, miksei vanhusasioita ole saatu kuntoon. Keskustelussa henki muuttuu. Epäusko kääntyy toiveikkuudeksi. Ihan lokaa ei ole tullut.
- Yleinen fiilis on parempi. Olen nyt kolmas varaedustaja. Nyt tunnettavuuteni on paljon parempi. Viesti menee paremmin perille. ihmiset ovat lukeneet juttujani ja vaalilehteäni. Joku Malmin lentokenttä tulee vielä kommentilla, miksi sen tilalle pitää tehdä asuntoja.
Lainaa vaalityön katteeksi
- Päävaalisatsaukseni on 15 000 euron laina. Siitä yli puolet menee nelisivuiseen vaalitabloidiin, jota meni 60 000 jakeluyhtiön kautta ja 6 000 käsijakeluna. Se on kokonaan melkein mennyt.
- 20 000 esitettä on lisäksi tehty. Pari-kolme laatikkoa on enää jäljellä ja sekin menee. Venäjä-keskustelua 6.3. varten tehtiin flaijeria 500 kpl, Pientä käyntikorttia oli 4 000 kpl. Materiaalin katto on siis lähes 100 000 kappaletta.
Kommentoin määrää arvioimalla sen istuvan kansanedustajan tasoksi. Olet siis ihan tosissasi?
- Olen kyllä tosissani, Maija vastaa.
Kaupunkisuunnittelun ulkopolitiikkaa
Venäjä-teema nousi Anttilalla kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan ja uudenmaan maakuntahallituksen jäsenyyden kautta. – Olen puhunut valtuustossa elinkeinopolitiikasta, alueen työllisyydestä, pitkän tähtäimen visioista Suomen ja Helsingin seudun suunnasta. Pietarin alue on meille tärkeä kauppa, - ympäristö- ja kulttuurikysymyksenä.
- Halusin tietää venäjän tulevaisuudesta? Vahvistuvatko ihmisoikeudet, oikeusvaltio? Maiden vuorovaikutus riippuu myös siitä.
Kunnan ja valtion asiat sekaisin
Maija Anttila joutuu toreilla vastaamaan ihmisille myös sellaisiin aiheisiin, joista eduskunta ei päätä. Kunta- ja valtioasiat menevät sekaisin. – Ei ihmisille pidä mennä vastaamaan, että aihe tai kysymys on väärä. On vain kerrottava rehellisesti oma kanta ja myös haettava yhteys valtion päätöksentekoon. selostan esim. palveluissa aina sen, miten valtionosuusjärjestelmä tuo Helsingille.
- Ehdottomasti vahvasta kunnallisesta osaamisesta on täällä ehdokkaalle hyötyä eduskuntavaalityössä. Ei joudu pulaan asioissa.
- Sukupolviristiriidasta minultakin kysytään. Olen vastannut, että työväenliikkeessä ei sukupolvia haluta vastakkain. Kun kiertää päiväsaikaan, niin liikkeellä ovat valtaosin eläkeläiset ja muut ikääntyneemmät.
Vaalilehdestä hyvä palaute
Maija yllättyi myönteisesti eniten omasta vaalilehdestään. Jakelu meni itäiseen kantakaupunkiin, mutta myös itäisiin lähiöihin tiettyihin postinumeroihin. – On mielenkiintoista nähdä, mitä se tuo. Toreilla ihmiset sanovat nähneensä ja lukeneensa lehden. He antavat positiivista palautetta.
- Kannattaa pohtia sitä, että pelkän esitteen lisäksi nelisivuinen lehti vie sanomaa perille.
Punanutut kauhan varressa
- Vaikka porvarilehdistö aliarvioi meidän soppatykkikampanjaa, itse pidän sitä tärkeänä. Siellä ne punanutut ovat kauhan varressa.
Kuuden kunnan metropoliin
Maija Anttila ehdotti pääkaupunkiseudulle kuuden kunnan metropolia Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 8.1.2007. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa korostetaan maan ainoan kansainvälisesti merkittävän metropolialueen kehitysedellytyksien turvaamista. Tällöin tarkoitetaan neljää ydinkaupunkia eli Helsinkiä, Espoota, Kauniaista ja Vantaata. Tämä ei Maijan mielestä riitä.
- Pääkaupunkiseudun metropolialue on arvioitava uudelleen. Siihen pitäisi kuulua ainakin kuusi kuntaa eli edellä mainittujen neljän lisäksi myös Kirkkonummi ja Sipoo. Näiden kuntien tulisi muodostaa metropolialueen tiivis ydin, jonka lopullisena tavoitteena pitäisi olla yksi kaupunki. Muut Helsingin seudun kunnat muodostaisivat metropolialueen ydintä ympäröivän tarkoituksenmukaisen seuturakenteen. Tämän hetkiset Helsingin, Sipoon ja Vantaan kuntarajojen siirtoesitykset on nähtävä vain alkuna pääkaupunkiseudun tulevalle kehitykselle.
Valtion rooli aktiiviseksi seudulla
Valtio on Anttilan mukaan ollut pitkään liian passiivinen pääkaupunkiseutua ja koko Helsingin seutua kohtaan. Sen on tultava mukaan, oltava kiinnostunut ja tuettava voimakkaasti maan ainoan metropolialueen kehittymistä. Seuraavassa hallitusohjelmassa pitää olla erillinen metropoliohjelma, missä yhtenä osana selvitetään kuuden kunnan metropolialueen muodostaminen. - Selvitysmies Pekka Myllyniemen tekemä ehdotus kuntarajojen siirroista merkitsee seudun kehityssuunnan avautumista myös itään. Päätökset länsi-metrosta, kehäradasta, keskustatunnelin suunnittelu, kulttuuri-investoinnit Helsingissä ja muualla, Vuosaaren sataman valmistuminen ja sen myötä kiihkeän rakentamisen alkaminen merkitsevät valtavaa kehityspotentiaalia ja investointeja alueelle. Varovaisestikin arvioiden puhutaan muutamien miljardien eurojen investoinneista. Tällaisia investointeja ei ole varaa hukata seudullisesti keskinäiseen kilpailuun tai kateuteen, Maija linjaa.
Valtiopäivänaisten Säteen ja Jutan arvioita
Maijaa odotellessa löysin Marco Polo – ravintolasta ruokalistaa tutkailemassa kaksi nuorta valtiopäivänaista, jotka ilmeisesti nauttivat ruokailusta ennen valtiopäivien juhlallisen päätöspäivän teatteriesitystä.
Pohjois-Karjalasta edustajana jo vuodesta 1995 ollut nuori veteraani Säde Tahvanainen arvioi, että ennakkoäänestyksen korkea taso kertoo nyt enemmän kuin gallupit puolueiden kannatuksesta. – Meillä on myötätuulta ollut kaksi viikkoa takaisin. Yleismyönteisyys sekoittuu ajoittaiseen passivisuuteen. Demarien perusviesti tulonsiirroista ja palveluista on mennyt hyvin perille.
Säteellä on Eero-nappi rinnassa, koska Säde-napista ei ole hyötyä. Kun Maija löytyi haastatteluun, Säde otti myös Maija-napin rintaan.
Kokkolasta ensimmäistä kauttaan päättävä Jutta Urpilainen on myös toiveikkaalla mielellä, – Peruspalaute ja – vire on myönteinen. Vaalikuume on noussut hitaammin kuin neljä vuotta sitten. Uskon ennakkoäänestysaktiivisuuden kertovan myös siitä, että meidän omat kannattajat ovat liikkeellä. Tosi kovaa kritiikkiä tehtyjä hallituspäätöksiä kohtaan on ollut pientä.
- Me hävisimme 2003 ennakkoäänissä. Vaikka voitimme vaalipäivän äänissä, se ei riittänyt keskustan ohittamiseen. Nyt haluan uskoa, että tuuli käy meille, Jutta sanoo.
- Ennakkoäänestyksen nousu johtuu varmaan osin SAK:n mainoksesta ja kampanjasta. Keskustelu Pohjois-Karjalassa toreilla kertoo sen mulle.
Eero virkistyy koko ajan
Helsingin demareiden kunnallis- ja liikennevaikuttaja Ari Lehtinen arvioi vaalitunnelmaa: - Erityisen hyvältä tuntuu. Puheenjohtajamme Eero Heinäluoma on virkistynyt kovasti. Se on saanut myönteistä keskustelua kentällä aikaan.
Miten niin virkistynyt? Onko hän ollut unelias kysyn Arilta? – Asioissa on virkistynyt. Eero oli hyvin terävästi haastajana vanhustenhuollon ongelmissa ja ihmisistä välittämisen selkeä vastakkainasettelu on kokoomuksen kanssa tullut kaikille selväksi.
Risto Kolanen
