Jacob Söderman korostaa useaan otteeseen, että eläkeleikkauksille ei ollut mitään muita aatteellisia perusteita kuin säästöt. Sitä ei lue Raamatussa ei Forssan eikä muissa periaateohjelmissa. He, joilla on valtaa säästävät niiden tuloista, joilla ei ole valtaa.Tulen keskiviikkona 14.3. jo toisen kerran tällä vaalipäiväkirjanpitokierroksella Helsingin Kotien Puolesta ry:n iltapäiväkerhoon Tietorantaan. Edellinen oli kuukausi sitten Tarja Kantolan kanssa ystävänpäivänä. Helen Katajisto oli jopa kopioinut netistä Tarjan päiväkirjaosuuden, koska arvon rouvat eivät siellä niin paljon vieraile.
Kun otan paikkani viihtyisästä huoneesta, käynnissä on taas arpojenmyynti, jolla rahoitetaan tilaisuuden jälkeinen kahvi ja pulla – osuus. Kalvojaan tomerasti jo järjestelevä Söderman kysyy rouvilta, ”onko Kolanen arvonnan voittopalkinto…”
Nolostuneena ostan omat kahviarpani, joilla sitten voitankin naisten olkakäsilaukun. Annan sen vaimolleni myöhästyneenä naistenpäivälahjana.
Vaikka tilaisuuden piti Jacken mukaan olla ”salainen”, avointa yhteiskuntaa puolustava ehdokas ei kiellä nauhoitusta. Lisäksi tutkin ja lainaan hänen verkkosivujensa eläkepoliittiset kirjoitukset.
Tanssiinkutsusta ei sovi kieltäytyä
Helen avaa tilaisuuden ja kertoo sen yleisen mielipiteen, että porvaripuheenjohtajat tekivät viime sunnuntaina emämunauksen ”Tanssii pääministerin kanssa” ohjelmassa, koska he antoivat pakit keskustelun lopussa musiikin soidessa heitä hakemaan tulleille naisille. Eero sai katsojien pisteet tanssiin suostumisesta. – mehän hyppäsimme melkein pystyyn, hyvä hyvä, Eero meni tanssimaan.
– Mä ymmärrän sen, että Vanhanen antoi pakit, kun sillä on niin surullisia kokemuksia, tilannehuumorin aina hallitseva Söderman puolustaa ritarillisesti istuvaa pääministeriä.
Iltapäiväkerho tukee Heinäluoman tanssihaluja ”Eläkeläisten tangolla”, joka lauletaan yhdessä Kotkan ruusun säveleen. Jazzmies-puhuja, Mäyränkolon perustaja, ja minä kuuntelemme naisten laulua, joka sujuu erittäin hyvin.
Eläkeläiset ovat poliittinen voimavara
Laman aikana jouduttiin paljon säästämään eläkkeistä ja eläkeläisten etuuksista. Jacob Söderman haluaa puhua siitä. Maassamme on yli miljoona eläkeläistä, heistä on varsinaisella vanhuuseläkkeellä yli 900 000. He olisivat valtava poliittinen voima, jos keskittäisivät sen yhteen puolueeseen. – Meillä eläkeläisten puolue ei ole menestynyt. Mutta eläkeläiset äänestävät varmemmin kuin muut ja tekevät myös vaalityötä.
Kun kysyn Jackelta eläkeläispuolueen menestymättömyyden syitä, hän arveli, että eläkeläiset eivät halua asettaa sukupolvien ristiriitaa etusijalle ja haluavat lapsilleen töitä ja lapsenlapsilleen hyvää koulutusta. Joissakin Euroopan maissa on esiintynyt populistisia protestipuolueita, jotka ovat saaneet esim. Norjassa varttuneen väen kannatusta. Usein se on liittynyt myös muukalaisvihamielisyyteen ja oikeistoradikalismiin.
Eläkeläiset lamasäästöjen kohteina
Eläkkeisiin menee paljon rahaa. Ennen eduskuntavaalia keskustellaan jälleen siitä mitä tehdä eläkeläisten rauhoittamiseksi. Ongelmana puolueilla on se, että eläkemenot jo vuonna 2005 nousivat melkein 18 miljardiin. Kaikki parannukset maksavat rahaa.
– Suurin osa on työeläkeläisiä. Eduskuntavaalien lähestyessä heidän joukossa on havaittavissa tyytymättömyyttä, jonka juuret ovat lamanaikaisissa tapahtumissa. Eläkkeisiin kohdistettiin silloin rajuja leikkauksia. Sosiaaliturvamaksuja korotettiin enemmän kuin muilla tulonsaajilla. Indeksikorotukset jätettiin väliaikaisesti maksamatta.
– Yli 400 000 eläkeläiseltä vietiin kansaneläkkeen pohjaosa. Saatettiin voimaan ns. taitettu työeläkeindeksi, joka heikentää eläkkeiden ostovoiman kehitystä. Verotus kiristyi. Vanhustenhuollossa vähennettiin henkilökuntaa, maksuja asetettiin tai korotettiin.
Jacob Söderman korostaa useaan otteeseen, että teoille ei ollut mitään muita aatteellisia perusteita kuin säästöt. – Sitä ei lue Raamatussa ei Forssan eikä muissa periaateohjelmissa. He, joilla on valtaa säästävät niiden tuloista, joilla ei ole valtaa.
Vääryyksiä yhä korjaamatta
Laman jälkeen on säästötoimenpiteiden aiheuttamia vääryyksiä korjattu. Eläkeläiset kokevat hänen mukaansa, että epäkohtia on edelleen korjaamatta.
– Kansaneläkkeen osan poistaminen koetaan moraaliseksi vääryydeksi. Kansaneläkelakia säädettäessä korostettiin, että jokainen suomalainen kerää Kela-tililleen rahaa, joka maksetaan hänen siirtyessä eläkkeelle. Lupaus rikottiin.
Työeläkejärjestelmän säädettäessä korostettiin, että työeläke on palkan jatke. Alussa ne seurasivat palkkaindeksiä, joka oli johtamassa ylisuuriin eläkemenoihin. Siirryttiin siis puoli-indeksiin, jossa otettiin huomioon 50 % palkanindeksistä ja 50 % kulutusindeksistä.
– Laman aikana se muutettiin työmarkkinasopimuksella ns. taitetuksi indeksiksi. Palkkaindeksistä otettiin huomioon vain 20 % yli 65 eläkkeensaajien kohdalla. Tämä heikensi selvästi eläkkeiden ostovoiman kehitystä.
Torjuntavoitolla perustelu ontuu
Hintaindeksin osuus nostettiin 80 % prosenttiin. Muutos toteutettiin säästötoimenpiteinä, koska työllisyystilanteen nopeasti heiketessä pelättiin, että työeläkemaksujen maksajat vähenevät niin, että eläkkeiden tuleva rahoitus vaarantuu. – Työllisyystilanne on nyt tuntuvasti parantunut, mutta indeksiä ei ole palautettu entiselleen.
Työntekijäpuoli puolustautui sillä, että työnantajat vaativat siirtymistä kuluttajaindeksiin. Taitettu indeksi oli näin torjuntavoitto. Molemmat osapuolet olivat huolissaan työeläkejärjestelmän rahoituksesta, koska työttömyys lisääntyi nopeasti. Vuonna 2005 hyväksyttiin sama indeksi koskemaan kaikkia työ- ja virkaeläkkeitä. Nyt haluttiin taas turvata eläkejärjestelmän rahoituspohja suurien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, Söderman tulkitsee.
Ostovoiman kehitys 1995–2006
Jacob Söderman esittää kovia prosenttilukuja ostovoiman kehityksestä. Se ei ole heikentynyt absoluuttisesti, koska eläke on parempi kuin hintakehitys. Mutta se lisääntyy huomattavasti hitaammin kuin palkansaajalla.
Indeksin muutos on vaikuttanut vuosina 1995 -2006 eläkkeiden ostovoiman kehitykseen siten, ettäpalkansaajien tulot ovat nousseet 45,8 %, eläkkeensaajien tulot puoli-indeksillä olisivat nousseet 31 % ja taitetulla indeksillä ne ovat nousset vain 22 %.
Kansaneläkkeet, jotka ovat pelkän hintaindeksin varassa, nousivat vain 15,5 %.
Eläkeköyhyydestä eroon
– Suomessa on edelleen kolmannes eläkeläisistä kiusallisesti alle 800 € rajan, tosin heitä ei veroteta kuten vastaavia palkansaajia. Köyhimmät ovat vanhoja naisia kansaneläkkeen varassa, mutta joukossa on myös naisia, joilla on pieni työeläke. Toisaalla on myös nuoria miehiä, jotka eivät ole koskaan löytäneet töitä. Liisa Hyssälä petti omat vaalilupauksensa 2003.
Yksi tapa Södermanin mukaan korjata tilanne olisi nostaa kansaneläkkeen perusosan taso. Se ei tule vain köyhien eläkeläisten hyväksi. Pitäisi samalla vähentää asumislisän omavastuuosuus ja sitoa asumislisä huoneenvuokraindeksiin.
– Lisäksi tulisi määrätä, että kansaneläkettä saavat voisivat vähentää reseptilääkkeiden kuluja verotuksessa enemmän kuin nykyään. Parhaiten tämä onnistuisi niin, että korkea omavastuuosuus, noin 625 €, pudotetaan samalla tasolle kuin Ruotsissa eli 180 € vuodessa siis alle 20 € kuukaudessa.
– Toimeentulolakia voisi myös tarkistaa siten, että eläkkeille kuten ansiotuloille tulee 150 € vapaaosuus, jota ei oteta huomioon omia tuloja laskettaessa. Näin eläkkeensaaja voisi hankkia omaa työtuloa ilman, että toimentulotuki heti laskee vastaavasti.
Verotuksen epäsuhtaa
Keskituloisia eläkeläisiä taas verotetaan ankarammin kuin vastaavia palkansaajia. Professori Edward Andersson on todennut, että tämä epäkohta syntyi tavallaan vahingossa, palkansaajien saadessa uuden verovähennyksen. Verotus kiristyy eläkkeensaajilla enemmän kuin palkansaajilla 13.000 € vuositulojen kohdalla 34 000 € vuosituloihin saakka.
Tilanne on syntynyt sen johdosta että palkansaajille tuli tuponeuvottelujen kautta uusi vähennys, jota eläkkeensaajille ei ole myönnetty. Veronmaksajien Keskusliitto on esittänyt uuden eläkevähennyksen, joka poistaisi ongelman.
– Muutos maksaisi noin 160 miljoonaa vuodessa ja olisi paras toteuttaa heti vuoden 2008 alusta. Tällä hetkellä keskisuuret eläkkeensaajat maksavat keskimäärin 2-300 € vuositasolla enemmän veroa kuin vastaavantuloiset palkansaajat, Söderman näkee.
Eläkemenojen osuus on EU-keskiarvoa
Eläkemenojen osuus bruttokansantuotteesta ei ole Södermanin esittämien tilastojen mukaan korkea EU:n jäsenmaihin verrattuna.
– Työeläkerahastot ovat, valtionvelkaan verrattuna, eurooppalaisittain hyvin hoidettuja. Monet vuodet on maassamme vahvistettu ylijäämäisiä talousarvioita. Liikkumavaraa siis on..
On aika osoittaa eläkeläisille, että lama on heidänkin kohdalla ohi.
Södermanin eläkeparannus hallitusohjelmaan
Hallitusohjelmassa voitaisiin Södermanin mukaan sopia siitä, että pienimmät eläkkeet korotettaisiin tuntuvasti ja että keskituloisten eläkeläisten epäreilu verotus korjataan.
Veronmaksajain keskusliiton julkistaman ehdotuksen toteuttaminen maksaisi noin 160 miljoonaa vuodessa. Eläkkeiden indeksin oikeudenmukaisuutta tulisi edelleen selvittää, ehkä parempi vaihtoehto löytyisi.
Uudessa vanhustenhuoltolaissa tulisi asettaa selkeät laatuvaatimukset mm. henkilökunnan määrän ja koulutuksen suhteen sekä luoda toimiva valvontajärjestelmä. Vanhustenhuollon rahoitusta tulisi vahvistaa.
Oikeudenmukainen osuus hyvinvoinnista selvitykseen
Eläkkeensaajilla pitäisi Södermanin mukaan olla oikeus oikeudenmukaiseen osuuteen hyvinvoinnin noususta. Hän on lukenut SDP:n Oulun puoluevaltuuston 11.11.2006 vaaliohjelman ja löytänyt sieltä kohtia perustelemaan ajatusta.
– Lamanaikaiset syyt huonoon indeksin säätämiseen eivät ole enää perusteltavissa. Paluu puoli-indeksiin maksaa noin 68 miljoonaa € vuodessa, mutta sillä on vuosien kuluessa kumulatiivinen vaikutus ja vähitellen kustannusvaikutus noussee miljardiin.
Siitä, onko työeläkevaroja riittävästi säästössä, esiintyy erimielisyyttä. – Toivon sen vuoksi, että uusi hallitus asettaisi asiantuntijatyöryhmän kiireellisesti selvittämään, miten voisimme siirtyä oikeudenmukaisempaan indeksiin eläkeläisten kohdalla nykyisen rahoitusjärjestelmän puitteissa, Söderman ehdottaa.
Nämä ovat muutosvaatimusten pääkohdat.
Perintöverotuksen alarajaan yksi nolla
Lisäksi on tullut esille perintöverotuksen helpottaminen puolison tai vastaavanlaisen elämänkumppanin ja lasten kohdalla. Perintöverotuksen alaraja on tiettävästi vain 3.700 €.
– Jos siihen summaan lisättäisiin edes 0 perään, olisimme jo lähempänä sellaista tilannetta, että tavanomainen eläkkeensaajan perintö voi siirtyä puolisolle tai lapsille ilman perintöveron määräämistä.
Perintöveron kokonaistuotto on noin puoli miljardia, joten siitä luopuminen kokonaan ei ole järkevää.
Ruoan arvonlisäveron ongelma
Samoin ruoan alv:n alentaminen on tullut voimakkaasti esille vaalikeskusteluissa. Siihen liittyy kolme ongelmaa. Kaupan eri portaat varmasti ottaisivat tuntuvan osan tästä veronalennuksesta.
– Jos ruoan hinta todella laskisi, niin eläkeindeksi heikkenisi, joten eläkkeensaaja hyötyisi hyvin vähän. Alv:n pudottaminen ehdotetulla tavalla veisi valtiolta noin 400 – 500 miljoona €, joista suurin osa on kuitenkin melko hyvätuloisten ihmisten maksamia. He ostavat enemmän ja kalliimpia ruokatarvikkeita kuin esim. pienituloiset eläkkeensaajat. Tällä veroalennuksella ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia vaikutuksia, miltä aluksi näyttää, kun puhutaan siitä että ruoan hinta alenisi.
Eläkeläiset vaistoavat mahdollisuudet
– Tämän olen siis kiertämällä kenttää oppinut. Siinä on eväät tärkeille uudistuksille, jotka meidän tulee pitää mielessä ja joiden puolesta on taisteltava, Helsingin sosialidemokraattien voimakkaimmin eläkeläisten eduista puhuva ehdokas julistaa.
Entäpä jos ei luvata tehdä mitään? – Sellainen puolue, joka ei uskottavasti sitoudu korjaamaan eläkepolitiikkamme epäkohtia, tuskin menestyy tulevissa vaaleissa. Taloudellisesti epärealistisilla vaatimuksilla ei myöskään vaaleja voiteta.
– Eläkeläiset ovat eläneet pitkän elämän ja vaistoavat kyllä mitä on mahdollista mikä ei, Söderman heittää yleisölle.
Oulunkylässä Grande Finale
Jacob Södermanin tapaa perjantaina 16.3. klo 11–14, Kolmen Sepän patsaalla, jossa on vaaliauto ja soppatykki sekä klo 15–17, Hakaniemessä vaaliautolla. Lauantaina 17.3. klo 10–12 hän on Vuosaaren Kolumbuksen sisällä sekä klo 13.30–14.30 Oulunkylän kauppakeskuksessa, jossa 100 ensimmäistä vierasta kahvitetaan. Jacobia haastattelee veteraanitoimittaja Matti Hara.
Toimittaja Seppo Väisänen kertoi muutama päivä sitten vaalivitsin, joka lienee tosi viime viikonlopulta Lauttasaaresta: - Puolituttu kysyi kovaan ääneen, että ”Missä se SAK:n pöytä on?” - Ehähdin vastaamaan, että ne lopettivat tarjoilun jo!
Risto Kolanen
