07 March, 2007

Heli Puura iskee kokoomuksen lattiaan Taidehallin Työ-väittelyssä

– Työehtosopimukset ovat aina minimisopimuksia. Helsingin kaupungissa on ihan mahdollista sopia, että hoivatöissä nostetaan palkkoja. Jos ei saada ihmisiä töihin edes sijaisuuksiin saati kunnolla virkoihin, niin kannamme vastuun peruspalveluiden vaarantumisesta, esim. vanhainkodeista. Paikallinen sopiminen kuntasektorilla on ihan mahdollista, kaupunginhallituksessa kaksi vuotta istunut ja sieltä perheen takia luopunut Heli Puura jyrähtää

Vaatimus kajahtaa yleisölle avoimessa vaalien kaksintaistelussa, ”Työn puolueiden kiihkeässä kohtaamisessa” tiistai-iltana 6.3. ravintola Taidehallissa. Väittely vetää salin täyteen ja saa lehdistönkin huomiota. Helsingin kaksi suurinta puoluetta tunnustaa toisensa työn puolueina, palkansaajien keskuudessa kannatusta saavina ryhminä.

Uutispäivä Demarin toimittaja lähtee puolivälissä, jotta ehtii tehdä jutun seuraavan keskiviikon 7.3. lehteen, ja arvelee etusivulla, että ”Helsingissä on sinipunaovi raollaan”. Pyysin lopussa kättennostoäänestystä. Sen mukaan kokoomuksessa haikaillaan enemmän porvarihallitukseen. Heli Puura ja demarien enemmistö tukee punamultaa.

Kaikki me olemme työn puolueita…

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä eteläisen Helsingin kokoomuksen ja sosialidemokraattiset yhdistykset. Aloite tulee demareilta. Haluamme rohkeasti haastaa eurooppalaisen oikeiston ”uuden työväenpuolueen” Sauli Niinistön presidentinvaali 2006 pääteemalla. Kaikki työ on tärkeää. Työ luo hyvinvointia. Tilaisuus pyrkii siis syventämään poliittista keskustelua työstä ja työn puolueista.

Angela Merkel voitti syksyllä 2005 Saksan vaalit mm. tunnuksella ”Kaikki se, mikä luo työtä, on sosiaalista”. Fredrik Reinfeldt voitti uuden työväenpuolueen teemalla demarien punavihreän enemmistön Ruotsissa.

Kokoomuksen helsinkiläisistä ehdokkaista keskusteluun osallistuvat Hannele Luukkainen, Tuomas Nurmela, Anna Kaarina Piepponen ja Jan Vapaavuori sekä demariehdokkaista Rakel Hiltunen, Hannu Jouhki, Osku Pajamäki ja Heli Puura.

Pariväittely paneelia parempi

Juontaja-erotuomareina ovat Helsingin Sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Risto Kolanen, joka samalla nauhoittaa tämän vaalipäiväkirjatekstin, ja Kansallisen Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen. Kyse ei ole tavanomaisesta vaalipaneelista, vaan väittely tapahtuu joukkueina, istumajärjestystä myöten.

Yleisöllä on mahdollisuus napakoihin kysymyksiin, jotka kerätään nippuun neljään kaksintaistelupariin, jotka sovimme Tujusen kanssa. Nyt ei nukuta uneliaassa paneelissa, vaan otetaan rajusti yhteen. Jokaisella parilla on 20 minuuttia aikaa. Rakel Hiltusen alkuosuudesta uuskokoomuslainen Harald Olausen haluaa viedä oman osuuden jollain kostomotiivilla, joka jää yleisölle epäselväksi. Hän syyttää Helsingin etujen tiukkaa puolustajaa yhteisöverojen riistosta. Jopa Vapaavuori herrasmiehenä puolustaa Rakelin oikeutta puhua ilman häiritsevää keskeytystä.

Saan juontajana kesken väittelyä yleisökysymyslapun, jossa lukee: ”Miksi kokoomus häiriköi tämän paneelin…”. En lukenut sitä kohteliaisuudesta kaksintaisteluosapuolta kohtaan, koska hekin ovat pahoillaan.

Onneksi asiaväittely pääsee voitolle. Lavalle kutsutaan asianaiset. Tujunen juontaa vuorottelumme mukaisesti.

Työihmisen ehdokas pärjää

Heli Puura on koko monipuolisen työuransa ollut työelämän kysymysten asiantuntija, kemian liitossa, SDP:n eduskuntaryhmän työelämäsihteerinä ja nyt STTK:n työmarkkinalakimiehenä. Hän siis tuntee sekä teollisuutta, toimihenkilöitä että naisten töitä.

Heli saa parikseen kokoomuksen uuden kyvyn, kaupungin taidemuseon hallintopäällikkö Anna Kaarina Piepposen, jonka erikoisalaa ovat koulutus, kulttuuri ja ulkopolitiikkakin kotisivujen mukaan. He ovat aika epätasaveroinen kaksikko tässä teemassa. Piepponen ei joko tunne kaikkia yksityiskohtia, peesaa naisdemarin mielipidettä, mutta antaa myös ihan symppiksen fiksun ja reippaan vaikutelman.

Luukkainen olisi ekonomistina ollut kovempi haaste Puuralle? Piepponen olisi sopinut enemmän Jouhkin kanssa pariväittelyyn. Koska tein nopean valinnan, joka kelpasi juontajaparilleni, ”syy” on minun.

Naisalojen palkkasyrjintää alas ohjelmalla

Aiheet ovat työelämän tasa-arvo sekä työn ja perheen yhteensovittaminen. Heidän teemansa saa melkein puolet yleisökysymyksistä. Tujunen kysyy tasa-arvon suurimpia ongelmia ja haasteita.

– Keskeinen perusongelma on samapalkkaisuusperiaatteen läpimenemättömyys. Meillä on palkkasyrjintää. On aloja ja ammatteja, joissa ei arvosteta työtä työn vaativuuden edellyttämällä tavalla. Valitettavasti nämä alat ovat usein naisvaltaisella alalla. Usein julkisella sektorilla. Siellä hoivapuolella.

Palkkaerot miesten ja naisten välillä ovat vuosikymmeniä olleet samalla tasolla, noin 20 % on ero. Istuvan hallituksen kaudella on aloitettu samapalkkaisuusohjelma, joka tähtää siihen, että vuoteen 2015 mennessä tämä 20 % saataisiin pienenemään 15 %:iin, Heli selvittää. Yhtä temppua ei ole, vaan monipuolisia toimenpiteitä tarvitaan.

– Toinen työelämän tasa-arvoero syntyy pätkätöistä, josta edellinen pari Osku ja Tuomas väittelivät.

Piepponen korostaa naispalkkaeron kumpuavan kaukaa historiasta. Hän lainaa Tuulikki Petäjäniemeä, että palkkaerojen tasauksen hintalappu on niin suuri, ettei sitä uskalleta julkaista ennen vaalia, vaikka oppositio odottaa sitä. Hänkin kannattaa tasa-arvotupoa, joka korjaa hoiva-alojen palkat.

Lapselle kuuluu päivähoidon turvallisuus

Yleisö kysyy subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamisesta. Heli Puura korostaa sitä työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta tärkeänä. Työelämässä on pätkiä, silppua, työttömyyttä ja opiskelua.

– Silloin ei pidä rangaista pientä lasta, että hänen pitää tulla välillä pois kotiin, mennä sitten uuteen päiväkotiin tai ryhmään. Lapsi tarvitsee turvallisuutta ja sitä, ettei tarvitse etsiä päivähoitopaikkaa ilmoitustauluilta. En kannata oikeuden rajoittamista.

– Samma här, Piepponen aloittaa.

Täsmätoimia lapsiperheiden köyhyyteen
Milloin lapsilisiä korotetaan, milloin kotiäitien arvo taloudellisestikin tunnustetaan, milloin perhearvot kunniaan?, Tujunen lukee kysymyksen.

Piepponen kannattaa lapsilisien korotusta. Äitiyttä ja isyyttä on arvostettava itseisarvona.

Puura tietää, että vaalikaudella on korotettu lapsilisiä ja lapsilisän yksinhuoltajaosuutta on korotettu ja sitä pitää jatkaa. Kaikkien tutkimusten mukaan yksinhuoltajilla ja pitkäaikaistyöttömillä on eniten toimeentulo-ongelmia. (”Ensi kaudella on onneksi porvarihallitus…”, vanha vasemmistodemarinuori Olausen huutaa seinustalta…) - Yksinhuoltajakorotuksen ja elatustuen nostaminen ovat täsmätoimia, jotka auttaisivat lapsiperheiden köyhyyteen.

– Lapsilisä on tärkein tulonsiirto lapsiperheille, mutta toimiva palvelujärjestelmä on myös tärkeä. Maksuton esiopetus kuusivuotiaille, aamu- ja iltapäivätoiminnan lakisääteinen laajentaminen helsinkiläisille lapsille auttavat paljon työssäkäyviä vanhempia. Voimme uskoa lasten turvalliseen arkeen, vaikkemme itse ole siellä aina läsnä, Heli loistaa tiedoillaan.

Helsingillä on mahdollisuus hoivalisään

– Jos teollisuusliitot kaatavat tupon, niin naispalkkaerä ei varmaan onnistu. Viime aikoina se on saatu mukaan. EK ei ole juuri halunnut solidaarisia palkanosia eikä naispalkkaeriä. Se on tapa tasoittaa naisvaltaisten erien jälkeenjääneisyyttä. Sitä pitää käyttää jatkossakin.

– Työehtosopimukset ovat aina minimisopimuksia. Helsingin kaupungissa on ihan mahdollista sopia, että hoivatöissä nostetaan palkkoja. Jos ei saada ihmisiä töihin edes sijaisuuksiin saati kunnolla virkoihin, niin kannamme vastuun peruspalveluiden vaarantumisesta, esim. vanhainkodeista. Paikallinen sopiminen kuntasektorilla on ihan mahdollista, kaupunginhallituksessa kaksi vuotta istunut ja sieltä perheen takia luopunut Heli Puura jyrähtää.

– En ole ihan omalla alalla arvioida naistupoa, mutta äskeisestä olen samaa mieltä, jos rahaa löytyy, Piepponen peesaa.

Ylitöistä pitää isienkin voida kieltäytyä

Tujunen ei löydä suurta kinaa ”näiden leidien välillä”. miten kehittäisit osittaista hoitorahaa? Piepponen ei tiedä, mutta kertoo sen reilusti ja ”vaklaa kokoomuksen ohjelmasta” ääneen.

– Osittaista hoitorahaa maksetaan silloin kuin ihminen on kokoaikatyöstä jäänyt osa-aikatyöhön ja hoitaa omia lapsiaan määräajan. Itsekin olen tehnyt nelipäiväistä työviikkoa ja saanut osittaista hoitorahaa, joka tällä hetkellä on 70 euroa kuukaudessa. Näin alhaisena se ei juuri kannusta osa-aikatyöhön. Demarit haluavat sen määrää korottaa, jotta saadaan aikaa perheelle ja lapsille.

Ylipäänsä korostan, että työntekijöinä meidän ei pidä suostua kaiken maailman ylitöihin. Kun on pieniä lapsia perheessä, isät tekevät tutkimusten mukaan eniten ylitöitä. Ylityöstä pitäisi voida lain mukaan kieltäytyä. Kun on pieniä lapsia, pitäisi voida tehdä kohtuullista työaikaa, 7,5-8 tuntia.

Yrityksissä pitäisi nähdä perheystävällinen mahdollisuus henkilöstöpolitiikkaan, joustaviin liukumiin, etätyöhön. Vain osa-aikatyö ei ole perheille sopiva joustomahdollisuus.

STTK:n kolmikolla vaalijamit 8.3. klo 19 Juttutuvassa
Heli Puura pesi parinsa 6-0 ja auttoi Helsingin demarijoukkueen ainakin 2-2 tasapeliin ellei jopa 3-1 työvoittoon. Olen ehkä jäävi täysin arvioimaan.

Heli viikko jatkui Sandro´s Coffeen illalla Tuula Haataisen ja Tarja Kantolan kanssa.

VAALIJAMIT ovat Naisten päivänä 8.3 klo 19 ravintola Juttutuvassa. Musiikista vastaavat duo Kari Kuivalainen ja Arto Vilkko. Vapaa pääsy. Kutsua saa vapaasti levittää.

Tervetuloa jammailemaan! Musiikin tarjoavat yhdessä kansanedustajaehdokkaat Heli Puura, Jouko Malinen ja Anna Mäenpää, joilla on ollut myös sähköistä kampanjointia yhdessä Erkki Haaralan toimesta.

Risto Kolanen
.
.